Kuvaus

Joka ei tunne tätä yksivuotista niittykasvia, sivuuttaa sen hyvin helposti, sillä se ei 10–30 cm:n varrellaan todellakaan kurota kesäisen kukkameren aallonharjalle. Ensi näkemältä enintään sentin pituisiksi kasvavat valkeat tai hailakan violetit kukat muistuttavat pelto-orvokkia. Sitä voisi pitää myös pienenä orkideana violettiin vivahtavan kukan ja sitä ympäröivän kolmiliuskaisen alahuulen johdosta. Selkeä tunnusmerkki on kuitenkin keltainen täplä samaisessa alahuulessa eli kukinnon hehkuva silmä, joka loistaa lehtevän varren päässä myöhäiskesästä syksyyn. Katseen ulottumattomissa ovat imurihmat, joilla silmäruoho imee ravintoa naapuriensa juuristosta ja hankkii itselleen siten puoliloisena etua tiiviin niittykasvuston keskellä.

Käyttö

Jo nimi paljastaa vanhan rohtokasvin käyttötarkoituksen. Silmäruoho auttaa erinäisiin silmä- ja luomenreunatulehduksiin huuhteena tai silmäruohouutteessa kostutettavina kääreinä. Näärännäppyihin auttavat lämpimät silmäruohouutekääreet. Silmien väsymystä, valonarkuutta ja silmäkulman polttelua voi lievittää silmäruohoa sisältävillä silmätipoilla. Sisäisesti käytettynä silmäruohotee voi tehostaa silmätippojen vaikutusta.

Silmiin suuntautuvan parantavan voimansa lisäksi silmäruoholla on myös yllättävä puolensa. Se nimittäin antaa voimaa olon ollessa yleisesti heikko, mistä tulehdukset ja valonarkuus ovat merkkejä. Pitkäkestoinen silmäruohoteekuuri voi saada oireilun loppumaan.

Kannattaa tietää

Silmäruohon kreikkalaisperäinen tieteellinen nimi Euphrasia merkitsee iloa tai hyvää oloa. Nimen tausta on helppo ymmärtää, kun kasvia katsoo tarkasti silmästä silmään: kirkkaankeltaisen täplänsä ja hienostuneen violettien ""ripsiensä"" avulla se todella tarkastelee maailmaa suopein silmin.

Keskiajalla silmäruohoa käytettiin suitsukkeena rituaaleissa selvänäköisyyden saavuttamiseksi. Maanviljelijöitä silmäruoho ei suinkaan ilahduta pellolla, mihin viittaavat esimerkiksi sen saamat saksankieliset haukkumanimet, kuten vaimovaras, heinäveitikka, niittysusi tai maitovaras. Kasvin sanotaan syövän osan heinän kasvusta, mikä perustunee siihen tietoon, että puoliloisena se imee heinäkasveista maaperän kivennäisaineita itseensä. Tämä voi todella heikentää heinäsatoa. Toisaalta isännät voivat ennustaa silmäruohosta säätä: jos sen ensimmäiset kukat kasvavat verson päähän, talvi tulee aikaisin.

Kasvi toisin silmin

Loputtoman janoinen, aurinkoa palvova silmäruoho imee isännistään kivennäispitoista nestettä käyttääkseen sitä omaksi ravinnokseen. Sen oma aineenvaihdunta on vähäistä. Se ottaa ravintonsa heinäkasvien maahan levittäytyneistä juurista ja omistautuu antaumuksella vaalimaan kukkiaan, joita siihen puhkeaakin kasvukauden aikana paljon. Silmäruoho muistuttaa hermo- ja aistijärjestelmäämme siinä, että aistimukset ja ajattelu voivat tehostua aineenvaihduntaprosessien hiljentyessä. Näinpä onkin ymmärrettävää, että silmäruohon vaikutus kohdistuu silmiin ja tekee siten oikeutta nimelleen. 

Kasvi tuotteissamme

Se tasapainottaa liian voimakkaita aineenvaihdunta- ja verenkiertoprosesseja etenkin hermo- ja aistijärjestelmässä – myös silmissä. Dr. Hauschka -kosmetiikkatuotteissa hyödynnetään silmäruohon rauhoittavia voimia.

♦♦♦♦