Kuvaus

Vähään tyytyväinen, nopeasti kasvava neempuu viihtyy kuumassa trooppisessa ilmastossa. Enimmillään 12 metriä korkeaksi kasvavan puun harmaan kuoren alla piilee punainen puuaines. Saarnen lehtiä muistuttavat lehdet voivat olla puoli metriä pitkiä. Ne muodostavat väljän, laajan lehvästön. Punavioletit röyhykukinnot koristavat puuta helmikuusta huhtikuuhun ja levittävät syreeniä muistuttavaa tuoksua. Niistä kehittyy kirsikan kokoisia, kullankeltaisia luumarjoja, joissa on puumaisia, kulmikkaita kiviä.

Käyttö

Neempuun sanotaan olevan varsinainen ihmeidentekijä, joka on vapauttava ihmiskunnan kaikista vitsauksista. Sen todellista tehoa selvitetään ja tutkitaan jatkuvasti. Jo nyt kuitenkin on osoitettu, että sillä on moninaisia mikrobiologisia, tulehdusta estäviä ja immuunijärjestelmää vahvistavia ominaisuuksia. Neemlehtiuute esimerkiksi tehoaa 14 sienilajiin (kuten Candida-hiivasieneen), lukuisiin bakteereihin (esimerkiksi Staphylococcus aureus -haavakuoliobakteeriin ja lavantautia aiheuttavaan Salmonella typhosaan) sekä ehkäisevästi virustartuntoja vastaan. Sen teho esimerkiksi isorokkoon, vesirokkoon, B-hepatiittiin ja herpekseen on osoitettu. Kaikkia neempuun osia käytetään ayurvedisessa lääketieteessä, jossa puuta arvostetaan sen viilentävien, muotoilevien ja kuivaavien ominaisuuksien vuoksi.

Neemlehtiä käytetään monin tavoin ihon, hiusten, kynsien, ienten ja hampaiden päivittäisessä hoidossa. Neemlehtiuutteilla hoidetaan laajasti myös terveysvaivoja niiden antiseptisen ja vahvistavan vaikutuksen vuoksi. Esimerkkejä käyttökohteista ovat heikkoustilat sekä hermo- ja aistijärjestelmän liiallisen voimakkaat prosessit, kuten hiustenlähtö, hilse, päätäit, kynsisienet, krooniset parodontiitit sekä rohtumat, samoin ylivilkkaiden aineenvaihduntaprosessien oireet,

kuten epäpuhdas iho, akne, kynsinauhatulehdukset ja hitaasti parantuvat haavat. Kasvin siemenistä valmistetaan ympäristöä säästävää kasvinsuojeluainetta, jonka vaikuttava aine on atsadiraktiini. Se estää kasvien syömisen ja torjuu hyönteisiä.

Kannattaa tietää

Samaan heimoon kuuluu sellaisia trooppisia puulajeja kuin mahonki.

Intialaisen käsityksen mukaan neempuussa asuu yksi Intian vanhimmista jumalhahmoista, Sîtalâ-jumalatar, joka mytologiassa paransi isorokkoon sairastuneita. Siksi puuta on istutettu temppelien juurelle sekä asuintalojen eteen tuomaan suojaa sairauksilta. Puun oksia käytetään uudenvuodenrituaaleissa ja kevätkuureissa. Lasten syntymän yhteydessä majoja ja asumuksia koristellaan oksilla jumalten avun saamiseksi. Sîtalân lepyttämiseksi korvauksena asuinsijan käytöstä puun eteen lasketaan uhrilahjoja ennen oksien katkaisemista.

Varjoisaa neempuuta istutetaan vielä nykyäänkin puistokatuja ja peltoja reunustamaan, sillä se raikastaa ilmaa ja karkottaa hyönteisiä. Monipuolisten vaikutusten ansiosta neempuuta kutsutaan Intiassa myös "kylän apteekiksi". Siitä saadaan myös päivittäisessä hammashygieniassa käytettäviä "hammasharjoja": puun nuoria oksia pureskellaan, kunnes ne hapsottavat harjasten tapaan ja soveltuvat hampaiden harjaamiseen. Viime vuosikymmeninä neempuu on ollut kansainvälisen mielenkiinnon kohteena: Neempohjaisen hyönteismyrkyn kehittäjä, yhdysvaltalainen maatalouskonserni W. R. Grace,

patentoi neempuun omiin nimiinsä vuonna 1995, mutta Euroopan patenttivirasto kumosi patentin 10.5.2000. Yli puoli miljoonaa intialaista oli noussut Bangaloressa patenttia vastaan, jotta heiltä ei otettaisi heidän pyhää neempuutansa.

Kasvi toisin silmin

Neempuussa neljä elementtiä – tuli, ilma, vesi ja maa – ovat erinomaisessa tasapainossa. Millään niistä ei vaikuta olevan määräävää asemaa. Siksi neem tasapainottaa rohtokasvina kehoa yleisesti. Se säätelee yksipuolisesti vahvistuneita hermosto- ja aineenvaihduntaprosesseja iholla sekä ihoon liittyviä elimiä.

Kasvi tuotteissamme

WALA on käyttänyt neemlehtiä siitä lähtien, kun Dr. Hauschka -kosmetiikan luoja Elisabeth Sigmund toi parantavan puun antimia mukanaan Intiaan suuntautuneelta opintomatkaltaan.

♦♦♦♦