Kuvaus

Karnaubapalmu on jopa 15 metrin korkuiseksi kasvava viuhkapalmu, jonka runko on suora ja lieriömäinen. Viuhkamaiset, jopa kaksimetriset lehdet kasvavat säteittäin rungon päästä. Alimmat lehdet kuihtuvat ja irtoavat rungosta jättäen siihen spiraalinmuotoisia aukkoja. Brasilialaisen palmun lehdistä etenkin nuorimpien molemmilla pinnoilla on vahasuomuja vieri vieressä. Lehti suojautuu niiden avulla kosteuden haihtumiselta. Kukinnoista kasvaa pitkulaisen pyöreitä, kellertäviä marjoja, joissa kussakin on yksi siemen.

Käyttö

Karnaubavaha on erittäin kova vaha, jonka väri vaihtelee vaaleankeltaisesta vihreään. Sen sulamispiste on luonnonvahoista korkein, 80–88 °C. Pehmeämmän vahan sulamispistettä voidaan kohottaa sekoittamalla siihen karnaubavahaa. Karnaubavahaa käytetään antamaan rakennetta ja kiiltoa salvoille, voiteille ja huulipunille, tableteille ja raepäällysteille sekä hoitaville vahoille. Sitä hyödynnetään myös äänilevyjen valmistuksessa, pinnan kiillottajana paperintuotannossa sekä kynttilöiden valmistuksessa.

Täysin hajuton vaha ei sula elimistössä vaan poistuu suolistosta sellaisenaan kokonaan. Elintarvikelisäaineena E 903 tunnettua vahaa käytetäänkin paakkuuntumisenestoaineena esimerkiksi nallekarkeissa tai suklaarakeissa sekä omenien, sitrushedelmien ja muiden hedelmien suojaamiseen, jolloin hedelmät saavat lisämääreen "vahattu".

Kannattaa tietää

Karnaubapalmu on saanut tieteellisen nimensä Copernicia kuulun tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen (1473-1543) kunniaksi. Prunifera-lajinimi on yhdistelmä latinan prunum-sanaa ('luumu') sekä -fer-liitettä ('kantava'), ja se kuvaa palmun hedelmiä. Kotimaassaan Brasiliassa karnaubapalmua kutsutaan carnaubeiraksi.

Kolmisensataa vuotta sitten espanjalaiset jesuiitat tutustuivat Brasilian alkuperäisväestöön kuuluvien tremembé-intiaanien johdolla karnaubapalmun moninaisiin käyttömahdollisuuksiin. Nämä kutsuivat palmua viisauden puuksi. Sen juurivalmisteet auttavat hoitamaan tulehduksia. Kirsikan kokoiset hedelmät maittavat eläimille, ja niistä voi jauhaa eräänlaista kahvin korviketta. Versoja puolestaan voi käyttää vihannesten tapaan, hedelmälihasta saadaan tärkkelyspitoista jauhoa ja mehusta palmusiirappia, josta puolestaan valmistetaan viiniä ja viinietikkaa. Kova puuaines on kestävä rakennusmateriaali, ja siitä saadaan myös laadukasta viilua. Lehtikuidut soveltuvat köysien, mattojen ja hattujen raaka-aineeksi, lehdet rakennusten katteeksi ja riippumattoihin.

Palmusta saatavalla vahalla on kuitenkin ainoastaan taloudellista merkitystä. Sitä tuotetaan kuivaamalla karnaubapalmusta leikattuja nuoria lehtiä. Kuivuessaan lehti kutistuu, jolloin vahasuomut irtoavat siitä. Suomut kirpoavat lehdistä koputtelemalla tai kuorimalla, mutta sato on sangen vaatimaton. Yksi lehti tuottaa kaksi grammaa vahaa, ja kustakin puusta sitä voidaan saada vuodessa 160 grammaa. Vuonna 1824 britti James Frederick Clark laivasi ensimmäisen karnaubavahalastin Eurooppaan. Toiseen maailmansotaan asti karnaubavahan vienti Eurooppaan oli merkittävä tulonlähde monille brasilialaisille paikkakunnille. Sittemmin synteettiset korvikkeet syrjäyttivät karnaubavahan ja romahduttivat sen viennin.

Kasvi tuotteissamme

Karnaubavaha suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta. Se parantaa kaikkien huulipunien lämpövakautta ja murtolujuutta sekä tuo niihin houkuttelevaa kiiltoa.

♦♦♦♦