Dr. Hauschka

Jojoba

Synonyymit: -
Tieteellinen nimi: Simmondsia chinensis
Perhe: Simmondsiaceae (jojobakasvit)

Kasvupaikka

Meksikon, Kalifornian ja Arizonan aavikot

Aineosat

Pähkinät: 50–60 % nestemäistä vahaa (olotila huoneenlämmössä), beetakaroteeni ja E-vitamiini

Kuvaus

Jojoba on varsinainen ääriolosuhteiden ihmekasvi. Ainavihanta pensas kasvaa jopa kolmemetriseksi aavikolla, missä yölämpötila laskee 0–5 °C:seen ja päivälämpötila kohoaa enimmillään 45 °C:seen. Kasvin hengissä säilymisen salaisuus ovat kuivuuteen sopeutuneet lehdet sekä paalujuuret, jotka voivat työntyä neljänkin metrin syvyyteen maahan ja imeä vettä maaperän alimmista kerroksista.  Pörröisessä pensaassa on kapeat, pitkulaiset lehdet, joiden nahkea pinta ja karvoitus estävät kosteuden haihtumista. Kaksikotisessa kasvissa on siitepölyä tuottavia hedeoksia ja lähes näkymättömiä kukkia tuottavia emioksia, joiden kukinnot kehittyvät tuulipölytyksen jälkeen ruskeiksi, terhomaisiksi jojobapähkinöiksi. Äärimmäisistä kasvuoloistaan huolimatta jojobapensas voi saavuttaa kahdensadan vuoden iän.

Käyttö

Jojobaöljy on erinomainen ihonhoitoöljy. Se muodostaa iholle ilmaa läpäisevän, kuivumiselta suojaavan kerroksen, joka ei tahmaa eikä rasvoita ja jonka luonnollinen suojakerroin on 4. Iho tasoittuu, saa kosteutta, tulee pehmeäksi ja kimmoisaksi. Öljyn kemiallinen rakenne on samankaltainen kuin ihon oman rasvan, joten se pääsee tunkeutumaan helposti syvälle ihoon. Jojobaöljyn sanotaan heikentävän talin (seebumin) voimakasta erittymistä akneiholla. Lisäksi se ehkäisee tulehtumista sekä rauhoittaa auringon polttamaa ja kutisevaa ihoa.

Jojobaöljy soveltuu myös valaanrasvan korvaajaksi. Kaskelottien päästä saatavan vahan käyttö on kielletty eläinsuojelusyistä, mutta aiemmin sitä käytettiin tarkkuusinstrumenttien voiteluaineena sekä kemian-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Vahaksi kovettunut jojobaöljy on monien voiteiden perusta, kuten myös pehmeiden, valkoisten vahojen, joita käytetään muun muassa kaluste-, lattia- ja autovahoissa.

Arabialaistutkijat ovat äskettäin tehneet lupaavia kokeita, joissa jojobaöljyllä on korvattu dieselpolttoainetta. Myrkyttömästä, rikittömästä jojobaöljystä vapautuu palamistuotteena vähemmän hiilimonoksidia ja -dioksidia kuin tavallisesta dieselpolttoaineesta, sillä sen hiilipitoisuus on verrattain vähäinen. Vaarallisia rikkioksideja tai nokea ei muodostu lainkaan. Kasviin liittyy niin paljon muitakin etuja, että voisi suunnitella maapallon aavikkojen peittämistä jojobapensailla. Egyptissä istutukset on tiettävästi jo aloitettu.

Kannattaa tietää

Espanjalaiset johtivat jojoba-nimen papagointiaanien jojowi-sanasta. Tieteellinen nimi Simmondsia on kunnianosoitus luonnontutkija F. W. Simmondsille. Chinensis-määre puolestaan on jäänne erheestä, sillä aiemmin luultiin jojobapensaan olevan lähtöisin Kiinasta. Jojoban aiempi tieteellinen nimi oli Buxus chinensis, jota voi nykyäänkin tavata joissakin kosmetiikkavalmisteiden aineosaluetteloissa.

Monet intiaaniheimot ovat käyttäneet pähkinöistä saatavaa jojobaöljyä moneen eri tarkoitukseen. Apassit hoitivat sillä särkyä ja papagot esimerkiksi vatsatauteja. Jojobaöljyllä oli tärkeä rooli ihon- ja hiustenhoidossa. Raakoja ja paahdettuja jojobapähkinöitä käytettiin monissa ruoissa sekä jauhettuina juomissa. Eurooppaan jojoba löysi tiensä vasta 1700-luvulla.

Jojobaöljyn erityinen, vahamainen rakenne estää sen hapettumisen, minkä ansiosta se ei härskiinny läheskään yhtä helposti kuin muut öljyt. Se sietää jopa 300 °C:n lämpötiloja. Erittäin kuivissa oloissa menestyvä jojobapensas on kotiseuduillaan merkittävä maaperän eroosion ehkäisijä.

Kasvi tuotteissamme

Jojobaöljyllä on niin paljon hyviä ihoa hoitavia ominaisuuksia, että sitä käytetään perusraaka-aineena useimmissa Dr. Hauschka -kosmetiikkavalmisteissa. 

♦♦♦♦