Tuotteidemme ainesosat
Jääruoho (Mesembryanthemum crystallinum) on alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta, jossa aurinko paahtaa kuumana maaperään. Tällaisissa olosuhteissa jokaisen on kehitettävä omat keinonsa välttyäkseen nääntymiseltä. Jääruoho on oikea nestehuollon asiantuntija. Sen ei tarvitse suojautua auringolta, vaan se rönsyilee rehevänä armottomimmassakin paahteessa. Yksi kasvi peittää usein yli puolen neliömetrin kokoisen alan. Sen lehdet ovat kuin välkehtivien kastepisaroiden tai jäähileiden peitossa, ja tämä nestevarasto onkin kasvin selviämisen salaisuus. Jääruohon juuret ovat vain muutaman senttimetrin pituiset, eivätkä selvästikään näytä huolehtivan kasvin vedentarpeesta. Jääruoho saakin tarvitsemansa kosteuden ilmasta.
Se kasvaa rannikon hiekkaisessa ja suolapitoisessa maaperässä ja kerää itseensä suolaa. Normaalistihan kasvit kuolevat, jos ne ovat kosketuksissa runsaiden suolamäärien kanssa. Jääruohon keräämä suola sen sijaan käynnistää proliini-aminohapon ja sokerialkoholien tuotannon kasvissa. Yhdessä hedelmähappojen ja runsaan magnesiumin kanssa ne sitovat luonnollisella tavalla kosteutta. Nämä jääruohon sisältämät aineet imevät vähäisenkin kosteuden ympäristöstään ja estävät sen haihtumisen. Tämän huomaa erityisesti tarkasteltaessa katkaistuja kasvinosia. Ne kuivuvat vasta useiden viikkojen kuluttua. Lehtien punainen väri on osa suojamekanismia. Väri on peräisin betasyaaneista, jotka absorboivat valoa ja tarjoavat näin luonnollisen suojan aurinkoa vastaan.
Mutta ei siinä kaikki. Jääruoho pidättää päiväsaikaan hengitystään. Yleensä kasvit ottavat päivällä hiilidioksidia ilmasta ja muuttavat sen auringonvalon avulla sokeriksi ja hapeksi. Kasvit hengittävät lehtien alapinnalla olevien aukkojen kautta, mutta niistä haihtuu samalla myös runsaasti vettä. Jääruoho sulkee nämä ilmaraot päivän ajaksi ja hengittää vasta auringon laskettua. Se sitoo ilmasta ottamansa hiilidioksidin molekyyliin, jonka se seuraavana aamuna muuttaa fotosynteesin avulla sokeriksi ja hapeksi.
Yksi- tai monivuotinen, hallanarka jääruoho kukkii heinäkuusta syyskuuhun. Silloin se on täynnä vaatimattomia, vaalean vihertäviä kukkia säteittäin leviävine terälehtineen. Kasvin hedelmäkodat avautuvat kostealla ilmalla vapauttaakseen harmaanruskeat siemenet, jotka tarvitsevat itääkseen niiden kotiseudulle tyypillisen paahtavan helteen.