Kuvaus
Kuusi, mänty vai pihta? Helpointa on metsässä kulkiessa puhua vain havupuista, sillä lajien erottaminen ei ole aivan yksinkertaista. Meidän tarkastelumme kohteena oleva havupuu on kuusi, jonka tunnistaa suorasta, haarautumattomasta rungosta ja 1–2 cm pituisista, pistelevistä, ainavihannista neulasista. Neulasten poikkileikkaus on nelikulmainen ja ne ovat kiinnittyneet oksien ympärille tasaisesti. Kuusi voi kasvaa jopa 40 m korkeaksi ja se kuuluu saksanpihdan eli saksankuusen (Abies alba) ohella Euroopan pisimpiin puulajeihin. Kuusen latvus levittäytyy keilamaisesti rungon ympärille. Puun yläosan nuorehkot oksat sojottavat vaakasuorina, kun taas alemmat, vanhemmat oksat kasvavat kaarevina alaspäin. Vuoristoalueilla kuusen kaarna saa harmahtavan värin, mutta lähempänä merenpintaa se voi olla punertava. Siksi kuusta joissakin maissa kutsutaankin punapihdaksi, vaikka se ei kuulukaan pihtojen sukuun. Kuusi kukkii touko-kesäkuussa, muttei joka vuosi. Mitä paremmin puu voi, sitä harvemmin se kukkii – terve kuusi kukkii yleensä seitsemän vuoden välein. 1 cm pituiset hedekukinnot törröttävät yksitellen edellisvuoden vuosikasvusta oksien kärjessä. Tuuli lennättää niiden siitepölyn emikukintoihin, jotka kehittyvät pölyttymisen jälkeen siemeniä sisältäviksi kävyiksi, jotka riippuvat oksista alaspäin. Kuusen ja pihdan erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Varma tuntomerkki on se, että pihdan kävyt kurottavat oksasta suoraan ylöspäin, kun taas kuusenkävyt roikkuvat alaspäin.