Dr. Hauschka

Maailman ensimmäinen luomulaatuinen mangovoi

  • Mangohedelmä

    Mangohedelmä

  • Mangopuu

    Mangopuu

Mangovoi on kosmetiikkavalmistajille tärkeä raaka-aine, mutta tähän asti sitä ei ole ollut saatavana luomuna. Dr. Hauschkan käynnistettyä uuden raaka-ainehankkeen Intiassa tilanne on muuttunut. Sekä hanke että raaka-ainetuotanto ovat menestyksekkäästi läpäisseet testivaiheen ja tästä lähtien Dr. Hauschka tuotteissa käytetään mangovoita ainoastaan luomulaatuisena. Tämä laadukas luomuraaka-aine on kallista, mutta Dr. Hauschkalle se on hintansa väärti.

Lue lisää

Christine Ellinger on luomumangovoi-hankkeen liikkeelle paneva voima. Hän työskentelee Dr. Hauschka kosmetiikan valmistajalla eli WALA Heilmittel GmbH:lla raaka-aineiden sisäänostajana. WALA haluaa edistää luomuviljelyä koko maailmassa, sillä näin keinolannoitus ja tuholaismyrkkyjen käyttö vähentyvät. "Siitä hyötyy yhtä lailla ihminen kuin luontokin", toteaa Christine Ellinger. WALA:n raaka-aineiden sisäänostaja ei voinut ymmärtää sitä, että mangohedelmiä kyllä viljellään sertifioituna luomulaatuna, mutta niiden arvokkaita siemeniä ei jalosteta käyttöön. "Mangoa myydään tosin myös tuoreena, mutta suurin osa sadosta päätyy kuluttajalle mehuna tai kuivattuina hedelminä", selventää Christine Ellinger. Jäljelle jäävät kuoret ja kivi. Juuri kivi kiinnosti Christine Ellingeriä, sillä se sisältää kallisarvoisen raaka-aineen lähteen, mangon siemenen.

Luomumangovoi – haastava hanke

Mangoa viljellään monessa maailmankolkassa. Christine Ellinger matkusti maanosasta toiseen ja kävi paljon keskusteluja, kunnes hän vuonna 2008 löysi sopivan yhteistyökumppanin, intialaisen Nanalal Satran. Nanalal Satra työskentelee toimitusjohtajana yrityksessä nimeltä Castor Products Company, joka on jo usean vuoden ajan valmistanut WALA:lle kylmäpuristettua luomurisiiniöljyä. "Nanalal Satra ymmärsi heti, mitä me tarvitsemme", kertoo Christine Ellinger. Silti kesti vielä suhteellisen kauan, ennen kuin luomumangovoituotannon lukuisiin ongelmiin oli löydetty ratkaisut. Christine Ellinger oli pioneerin asemassa hankkeineen, sillä siihen asti WALA oli joutunut ostamaan mangovoin valmiina raaka-aineena, koska muita vaihtoehtoja ei ollut saatavilla. Esiin nousi monenlaisia kysymyksiä, joihin oli löydettävä ratkaisu: "Kuinka irrotamme mangonsiemenet mangon kivistä?", "Entä kuinka erotamme mangovoin siemenestä?" ja "Kuinka varmistamme mangovoin säilymisen ilman säilöntäaineita?" "Aluksi emme tienneet, miten paljon hedelmiä tarvitaan kattamaan luomumangovoin tarpeemme", toteaa Christine Ellinger. Tämä oli saatava selville, joten vuonna 2009 käynnistyivät ensimmäiset koe-erät.

Mangovoin erottamiseksi siemenestä kivien annetaan ensin kuivua auringossa muutaman päivän ajan. Sen jälkeen kivet leikataan käsin auki ja siemen kaivetaan esiin. Myös siemen on kuivattava. Tämä on haastava työvaihe, sillä sadekausi alkaa pian sadonkorjuun jälkeen. Yleensä osa siemenistä täytyykin kokonaan kuivata uuneissa. Pitääkseen uusiutumattoman energian tarpeen niin alhaisena kuin mahdollista Nanalal Satra ja WALA panostavat aurinkoenergiaan. "Olemme tilanneet tutkimuksen siitä, miten siemenet voidaan parhaiten kuivata aurinkoenergiaa käyttäen", kertoo Christine Ellinger. Kun kaikki siemenet on kuivattu, ne kuljetetaan laivalla Saksaan, jossa kallisarvoinen luomumangovoi erotetaan niistä. WALA:n tulevaisuuden tavoitteena on suorittaa kaikki työvaiheet Intiassa, jolloin lisäarvo jää kokonaan tuottajamaahan. Mutta jo nyt on onnistuttu luomaan kestävä arvoketju, koska mangon kiviä ja siemeniä ei enää heitetä pois tai käytetä polttoaineena, vaan ne jalostetaan laadukkaaksi raaka-aineeksi. Nanalal Satra on mielissään myös siitä, että luomumangon siementen käsittelyn aikana hän pystyy työllistämään 40 sesonkityöntekijää lisää.

Mangovoi – suussasulava raaka-aine

Mangovoi muistuttaa koostumukseltaan kaakaovoita. Se hoitaa ihoa, hellii sitä erilaisilla rasvahapoilla ja huolehtii siitä, että iho säilyttää kosteuden ja kimmoisuuden. Mangovoi auttaa häivyttämään juonteita ja sopii erityisesti karhean ihon hoitoon. Todistettavasti se suojaa ihoa jonkin verran myös UV-säteilyltä. Mangovoita voi nauttia myös sisäisesti, joten sitä käytetään esim. suklaan valmistuksessa.

Mangovoi Dr. Hauschka kosmetiikassa

Seuraavat Dr. Hauschka tuotteet sisältävät luomumangovoita:

  • Kiinteyttävä naamio: silottava ja kiinteyttävä tehohoito kuivalle ja kimmoisuutta menettäneelle iholle
  • Silmänympärysvoide: kevyt, kosteuttava ja silottava silmänympärysvoide, ehkäisee juonteiden syntymistä
  • Huulikiilto 
  • Dr.Hauschka Med Jääruoho kasvovoide: erittäin kuivalle, kutiavalle ja hilseilevälle iholle. Neurodermatiitista kärsivälle päivittäiseen kasvojen hoitoon.
  • Dr.Hauschka Med Jääruoho tehovoide: erittäin kuivien, kutiavien ja hilseilevien ihoalueiden paikalliseen hoitoon. Hoito-ohjelmaa tukeva tuote neurodermatiitista kärsivälle
  • Dr.Hauschka Med Jääruoho vartalovoide: erittäin kuivalle, kutiavalle ja hilseilevälle iholle. Neurodermatiitista kärsivälle päivittäiseen vartalon hoitoon.

Eteeristä ruusuöljyä Etiopiasta

  • Etiopian ylängöllä kasvaneiden ruusujen kukat painavat kaksi kertaa niin paljon kuin muissa maissa viljeltyjen.

    Etiopian ylängöllä kasvaneiden ruusujen kukat painavat kaksi kertaa niin paljon kuin muissa maissa viljeltyjen.

  • Näistä kukista syntyy ensimmäinen erä afrikkalaista luomuruusuöljyä.

    Näistä kukista syntyy ensimmäinen erä afrikkalaista luomuruusuöljyä.

  • Päiväntasaajan läheisyydessä Etiopiassa ruusun korjuukausi kestää kaksi kuukautta yhden sijaan.

    Päiväntasaajan läheisyydessä Etiopiassa ruusun korjuukausi kestää kaksi kuukautta yhden sijaan.

Eteerisen ruusuöljyn alkuperää miettiessä mieleen voi juolahtaa kenties Turkki, Bulgaria, Iran tai Afganistan – harvemmin varmaankin Etiopia. Kahveistaan tunnetulla Etiopian ylängöllä kuitenkin viihtyy erinomaisesti Rosa damascena ‑tuoksuruusu, josta saadaan erittäin arvokasta eteeristä öljyä.

Lue lisää

Vuonna 2005 etiopialainen Fekade Lakew alkoi WALA Heilmittel GmbH:n tuella kasvattaa kuuden hehtaarin alalla damaskonruusuja biodynaamisia viljelymenetelmiä noudattaen. Sittemmin hän on laajentanut viljelmiään 25 hehtaariin. Vuonna 2012 hänen ruusuistaan tislattiin ensimmäinen erä eteeristä ruusuöljyä – se oli samalla ensimmäinen Saharan eteläpuolisen Afrikan luomutuotettu ruusuöljyerä. WALA on WALA lääkkeiden ja Dr. Hauschka kosmetiikan valmistaja ja pyrkii korkeiden laatuvaatimustensa mukaisesti käyttämään vain biodynaamisilta viljelmiltä tai valvotusta luomutuotannosta saatavia raaka-aineita. Siksi yhteistyön kehittäminen uusien raaka-ainetuottajien kanssa on yritykselle erityisen tärkeää.

Terra PLC yrityksen ruusutarha sijaitsee 2 900 metrin korkeudessa Debre Birhanissa, noin 125 kilometriä pääkaupunki Addis Abebasta pohjoiseen. Damaskonruusu on korkeuksissa kuin kotonaan. Viljely alkoi vuonna 2002 vihanneksista, mitä seurasi lyhyt leikkoruusuvaihe. Leikkoruusut eivät kuitenkaan kestäneet yöpakkasia, joita Etiopian ylängöllä voi esiintyä, joten Fekade Lakew päätti ryhtyä kasvattamaan kestävämpiä damaskonruusuja. Yhteys WALAan syntyi tuossa tuokiossa, ja WALA oli hankkeesta innoissaan. ”Olimme jo pitkään pohtineet ruusunviljelyn yrittämistä päiväntasaajan tuntumassa”, naturamus GmbH:n toimitusjohtaja Ralf Kunert kertoo. Mitä lähempänä päiväntasaajaa ruusu nimittäin kasvaa, sitä pidempään se kukkii. Bulgarian, Turkin ja Iranin kaltaisissa tunnetuissa ruusuntuottajamaissa kukinta kestää kuukauden, minä aikana sato on myös korjattava. Debre Birhanissa ruusut kukoistavat peräti kaksi kuukautta. ”Siitä on valtavasti hyötyä, sillä saman ruusun kukintojen määrän poimimiseen on käytettävissä kaksin verroin aikaa.” Tällöin työntekijöihin kohdistuva paine hellittää ja toimeen tullaan vähäisemmällä määrällä poimijoita, mutta heidät voi vastaavasti työllistää pidempään, kenties jopa jatkuvasti. Ruusujen laatua voi poimittaessa valvoa tavallistakin tarkemmin, ja tislaamon kuormitushuiput tasoittuvat. Etiopian ylängöllä viihtyvät ruusut vievät pisteet kotiin silläkin, että niiden kukinnot painavat neljä grammaa eli kaksi kertaa sen verran kuin muiden maiden ruusujen, joiden kukinto painaa kahdesta kahteen ja puoleen grammaa.

WALA kantaa yhteiskuntavastuunsa

Hankkeen alkusysäyksenä WALA lahjoitti viljelijälle pistokkaat. Yhdeksän vuoden jälkeen niistä on kasvanut uljaita ruusupensaita. Jotta ruusut saisivat alusta pitäen oikeanlaista hoitoa ja sitä myöten parhaat lähtökohdat elämäänsä, WALA järjesti Fekade Lakewin ja hänen työntekijöidensä avuksi biodynaamisen viljelyn asiantuntijan. Neuvoja käy ruusuviljelmillä säännöllisesti useita kertoja vuodessa ja johdattelee työntekijöitä ruusunkasvatuksen saloihin. Sen varmistamiseksi, että WALAn raaka-aineiltaan yleisesti odottamat korkeat laatuvaatimukset täyttyvät, ruusutarhassa suoritettiin 2012 ensimmäinen Demeter-sertifiointikatselmus sekä Fair for life -reilun kaupan standardin noudattamista arvioiva katselmus. Kustannuksista vastasi WALA. Ruusutarhaan kohosi 2012 myös upouusi tislaamo, jonka rahoituksesta vastasi WALA. Toteutuksesta Etiopiassa puolestaan huolehti Saksan kehitysyhteistyöministeriön toimeksiannosta saksalainen Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit (GIZ) GmbH  yritys bulgarialaisen tislaamovalmistajan opastuksella. ”Meille on tärkeää, että tietämys asioista lisääntyy hankemaissamme ja kumppaneillamme. WALAn periaatteena on auttaa ihmisiä auttamaan itseään”, Ralf Kunert painottaa.

WALAn raaka-ainehankkeissa on aina tavoitteena levittää luomuviljelyn viestiä kaikkialle maailmaan. Kumppanit saavat paikan päällä sekä taloudellista tukea että asiantuntija-apua. Sopimukset velvoittavat WALAa ostamaan hankkeissa tuotetut raaka-aineet käyttöönsä. Siitä hankekumppanit saavat suunnitteluvarmuutta, ja työntekijöiden palkat voidaan maksaa luotettavasti. Toimittajasuhteissaan WALA noudattaa yleisesti myös asianmukaisia työ- ja palkkausehtoja sekä vaalii ympäristötietoista, vastuullista toimintaa.

Ruusutarhahehtaari tuottaa kilon eteeristä ruusuöljyä

Miltei kaikissa Dr. Hauschka kosmetiikkatuotteissa ja monissa WALAn lääkkeissä käytettävää kallisarvoista öljyä saadaan yksi kilogramma jokaiselta ruusutarhan hehtaarilta. WALA on sitoutunut ottamaan vastaan kaiken ruusutarhan tuottaman öljyn kymmenen vuoden ajan. ”Sen jälkeen Fekade Lakewin tulee markkinoida ruusuöljyään myös muille ostajille”, Ralf Kunert toteaa. ”Emme halua sopimuskumppaniemme olevan riippuvaista meistä, vaan toivomme heille useampia asiakkaita, jotta he voivat seisoa omilla jaloillaan.”

Tätä nykyä Fekade Lakew viljelee ruusuja oman tarhansa lisäksi 14 hehtaarin vuokramaalla kymmenen kilometrin päässä olevassa Angolelassa; Etiopian valtio on toistaiseksi kieltänyt yksityisen maanomistuksen pieniä kotitarvepalstoja lukuun ottamatta. Angolelassa kasvaa jo lukuisia ruusupensaita, ja niiden määrän odotetaan vain lisääntyvän, kunhan lähitienoon viljelijät alkavat seurata Fekade Lakewin esimerkkiä. Se saattaa tapahtua tuota pikaa, sillä naapurikylässä on kiinnostuttu asiasta. Jos kaikki menee hyvin, sielläkin viljellään kohta ruusuja, joista syntyy Terra PLC:n hiljattain laajennetussa tislaamossa eteeristä ruusuöljyä. Näin ruusunkasvatus valtaa hiljalleen alaa Etiopiassa parantaen joidenkin etiopialaisten taloudellista ja sosiaalista tilannetta hitaasti mutta varmasti.

Eteläafrikkalaista jääruohoa Hyväntoivonniemeltä

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Parceval Ltd. Pharmaceuticalsin henkilöstö yhteiskuvassa.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruohopeltoa Waterkloofin tilalla.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruohon korjuuta aamuseitsemältä.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruohon korjuuta aamuseitsemältä.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Kerätty jääruohosaalis punnitaan.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruoho (Mesembryanthemum crystallinum).

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Waterkloofin tilan peltoja.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Istutuslaatikoiden valmistelua.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruohon pieniä sirkkataimia.

  • Eteläafrikkalaista jääruohoa

    Jääruoho (Mesembryanthemum crystallinum).

Lämpöä kestävä jääruoho, Dr. Hauschka Med ihonhoitovalmisteiden keskeinen ainesosa, on peräisin Etelä-Afrikasta. Vierailimme jääruohoa viljelevän Ulrich Feiterin luona, jolla on pitkä yhteinen historia WALAn kanssa.

Lue lisää

Iibislinnun huudot leikkaavat Etelä-Afrikan talven rauhaa seitsemältä aamulla. Aurinko on juuri noussut, kun seitsemän eteläafrikkalaisen Parceval Ltd. Pharmaceuticals in työntekijää alkaa korjata jääruohoa, joka kasvaa yrityksen omistaman Waterkloof-nimisen maatilan pelloilla. Elokuinen aamu on viileä, jos 14 celsiusasteen lämpötilaa vertaa polttavan kesän 45 asteen kuumuuteen. Päivän satotavoite on puolitoista tonnia jääruohoa. Koska kasvit kukoistavat rehevinä, tavoite saavutetaan kolmessa tunnissa.

Parceval Ltd. Pharmaceuticals tuottaa jääruohoa (Mesembryanthemum crystallinum) biodynaamisen, luomusertifioidun Waterkloofin tilan viljelyksillä kymmenisen tonnia vuodessa. Kasvinsiementen tuotannosta, kompostoinnista, taimien kasvatuksesta ja sadonkorjuusta vastaavat maatilan työntekijät. He viljelevät jääruohoa talvikuukausina, sillä silloin se kasvaa nopeimmin ja mehukkaimmaksi. Jääruohon todellinen luonto tulee esiin sen luontaisessa kasvuympäristössä. Pioneerikasvina se asettautuu mielellään paikoille, joiden normaali tasapaino on järkkynyt.

Ulrich Feiter on Parceval Ltd. Pharmaceuticalsin perustaja ja johtaja. Hänen yhteinen taipaleensa WALAn kanssa alkoi jo vuonna 1986, jolloin puutarhuriksi valmistunut Feiter aloitti kaksivuotisen harjoittelujakson WALAn eri osastoilla. Hän tutustui muun muassa rytmiseen valmistusmenetelmään, jolla valmistetaan hyvin säilyvät vesiuutteet rohtokasveista, niin sanotut alkutinktuurat. Kerryttämänsä tietämys kapsäkissään Feiter lähti Etelä-Afrikkaan toteuttamaan WALAn toimeksiantoa, alkutinktuuran valmistamista lämpöä rakastavasta itulehdestä.

Ulrich Feiter näkee tehtävänsä Etelä-Afrikassa laajempana kuin toimia pelkkänä sopimusvalmistajana. ”En ole koskaan havitellut suuria rahoja”, hän vastaa kysymykseen visioistaan. Hän haluaa ennemminkin levittää ajatuksia, rakentaa siltoja ja auttaa Afrikkaa. Siksi hän antoi vuonna 2005 alkusysäyksen AAMPS:n eli Association for African Medicinal Plants Standards ‑yhdistyksen perustamiseen. Yhdistys on äskettäin julkaissut kuvaukset yli 50 afrikkalaisesta rohtokasvista niiden hyödyntämisen edistämiseksi. Samasta syystä hän suunnittelee paraikaa henkilöstösäätiön perustamista, jotta Parcevalin työntekijät voisivat osallistua yrityksen toimintaan taloudellisesti ja olla päättämässä sen asioista. Kyseessä on suuri haaste kaikkien vastuuntunnolle – se vaatii kasvaakseen paljon kärsivällisyyttä ja keskustelua. Suunta on kuitenkin tulevaisuuden kannalta ainoa oikea.

Luomurisiiniöljyä Intiasta

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Monin paikoin Intiassa naiset joutuvat hakemaan talousveden jalkaisin.

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Satvik-kansalaisjärjestön edustaja Shailesh Vyas opastaa kachchhilaisia luomuviljelijöitä.

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Risiinisatoa korjaamassa

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Risiinin siemenkotasatoa

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Nananal Satra tuottaa öljynpuristamossaan luomusertifioitua risiiniöljyä.

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Risiininsiementen luomumerkityt, juoksevasti numeroidut kuljetussäkit auttavat valvomaan, että viljelijät toimittavat öljynpuristamoon vain luomusertifioitua raaka-ainetta.

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Risiini (Ricinus communis) kypsyvine hedelmineen.

  • Luomurisiiniöljyä Intiasta

    Risiiniä viljeleviä Jadsan asukkaita.

Risiiniöljyä käytetään hoitavana ainesosana monissa Dr. Hauschka kosmetiikkatuotteissa, ja se on Dr. Hauschka kylpyöljyjen perusta. Kun WALA halusi siirtyä käyttämään luomusertifioitua risiiniöljyä, yrityksessä havaittiin, ettei sellaista ollut saatavana missään päin maailmaa. Asialle on tehtävissä jotain, totesi WALAn raaka-ainehankkija Christine Ellinger vuonna 2005. Hän otti hyötykäyttöön kontaktinsa intialaisiin luomuviljelijöihin ja Satvik-kansalaisjärjestöön.

Lue lisää

Joukko motivoituneita ekohenkisiä intialaisviljelijöitä perusti jo vuonna 1995 Satvik-nimisen kansalaisjärjestön. He halusivat edistää luonnonoloihin mukautettua viljelytapaa, niin kutsuttua sadepeltoviljelyä, luoteisintialaisella Kachchhin alueella. Vuoden 2001 voimakas maanjäristys surmasi seudulla ainakin 20 000 ihmistä ja raastoi hyvin suuren joukon ihmisiä puille paljaille. Tapahtuman myötä korostui entisestään sellaiseen viljelymenetelmään siirtymisen merkitys, joka on muita huokeampi ja säilyttää maaperän hedelmällisyyden tai jopa parantaa sitä. Satvikin apua todella tarvittiin.

Luomusertifioidun risiiniöljyn synty

Maataloustieteestä ja ekologisesta elintarviketieteestä valmistunut Christine Ellinger tiedusteli Satvikilta luomurisiiniöljyä kreivin aikaan. Viljelijät olivat tuolloin jo siirtyneet noudattamaan luomutuotannon kriteerejä, mutta virallinen luomusertifiointi puuttui. Tukemalla taloudellisesti Satvikin neuvontatoimintaa ja pitkän kokemuksensa turvin WALAn onnistui saada risiiniöljyn koko viljely- ja jalostusketjulle IMO-instituutin luomusertifiointi. Riippumaton valvontaelin tutkii tuotteet, viljelyperiaatteet, jalostuksen, tuonnin ja kaupan EU:n luomuasetuksen mukaisten ekologisuusnäkökohtien perusteella. Vuonna 2005 alkoi siis pitkä kumppanuus, jonka sivutuotteena syntyi myös maailman ensimmäinen luomusertifioitu risiiniöljy.

Unelmani on voida käyttää silkkaa luomuviljeltyä risiininsiementä

Luoteis-Intian Kachchhissa, tarkemmin Nangdamissa, toimivan Castor Products Companyn omistaja ja toimitusjohtaja Nanalal Satra on ollut tekemisissä WALAn kanssa jo vuodesta 2005 lähtien. Christine Ellingerin tiedustelun innostamana ja Satvikin välitystyön ansiosta Satra alkoi vuonna 2007 valmistaa öljynpuristamossaan kylmäpuristettua öljyä luomuviljellyistä risiininsiemenistä, jotka hän ostaa alueen luomusertifioiduilta tuottajilta 15–18 prosenttia tavallisia risiininsiemeniä kalliimmalla hinnalla. Luonnonmukaisesta tuotantotavasta innostunut Satra otti vuonna 2009 käyttöön toisen, IMO:n sertifioiman tuotantolinjan, jolla hän valmistaa ainoastaan valvottua luomurisiiniöljyä. Luomurisiiniöljystä saamansa lisähinnan hän käyttää sosiaalitilojen tarjoamiseen työntekijöilleen, viljelijöiden tukemiseen luomutuotantoon siirtymisessä ja tuotannon sertifioinnissa sekä biokaasun käytön edistämiseen viljelijöiden ruoanlaitossa. Hän on rahoittanut jo 50 viljelijälle biokaasulaitteiston, jonka avulla lehmän omistava perhe voi valmistaa kaikki ateriansa. Se on varsinainen siunaus Kachchhin kaltaisella kuivalla, vähäpuustoisella seudulla.

Taloudellinen riippumattomuus tärkeänä tavoitteena

Tätä nykyä jo yli 140 perheen viljelykset on luomusertifioitu. Yhteensä noin 1 175 hehtaarin maa-alalta saadaan likimäärin 277 tonnia risiininsiemeniä. Niistä perheet saavat arvokasta, taattua lisätienestiä. Nanalal Satran vuotuinen 60 tonnin öljyntuotanto ylittää nykyisellään selvästi WALAn tarvitseman määrän, joten hän myy öljyään monille muillekin asiakkaille. ”Juuri sitä me tavoittelemmekin“, Christine Ellinger kiittää. WALAn tavoitteena on nimittäin tukea rakenteellisesti epäsuotuisia alueita ja niiden toimintaa siten, että ne voivat seisoa vankasti omilla jaloillaan. Samalla halutaan edistää paikallisväestön taloudellista riippumattomuutta ja tietenkin myös kohentaa ihmisten elinoloja. Taloudellisen opastuksen ohella kansalaisjärjestöt ovatkin käynnistäneet terveydenhuolto- ja koulutushankkeita. Christine Ellingerkin kiinnittää vierailuillaan huomiota sosiaalisiin näkökohtiin. Hänen käydessään seudulla viimeksi Nanalal Satra esitteli ylpeänä työntekijöidensä uudistettuja sosiaalitiloja. Christine Ellinger on silminnähden tyytyväinen – kulttuurien kohtaaminen kantaa monenlaista hedelmää.

Ruusuja Afganistanista

  • Ruusuja Afganistanista

    Lapset leikkivät korjatuilla ruusun kukinnoilla.

  • Ruusuja Afganistanista

    Nangarharin ruusuhankkeeseen osallistuvat viljelijät ovat oppineet, että avustusjärjestö pitää huolellisesti kirjaa heidän tuotoistaan.

  • Ruusuja Afganistanista

    Vastapoimitut ruusun kukinnot päätyvät ruusujen tislauslaitteistoon kuuluvaan keittokattilaan.

  • Ruusuja Afganistanista

    Ruusuöljyä valmistettaessa kukintoja keitetään kattiloissa. Kun vettä on kattilassa tarpeeksi, työntekijät laittavat päälle kannen, jonka kautta höyry kulkeutuu kondensaatioputkistoon.

  • Ruusuja Afganistanista

    Osa ruusun kukinnoista kuivataan muun muassa öljyuutteiden raaka-aineeksi.

  • Ruusuja Afganistanista

    Ruusujen tislauksen jälkeen keitetyt terälehdet kuivataan, ja niistä tehdään poltettavia brikettejä.

Maailman heroiinista 80 prosenttia on nykyisin lähtöisin Afganistanista. Oopiumikaupan torjumiseksi tehokkaasti ja vaihtoehtoisen elinkeinon tarjoamiseksi ihmisille saksalainen Welthungerhilfe-avustusjärjestö on lokakuusta 2004 lähtien tukenut 700 viljelijää ruusuöljyn raaka-aineena käytettävän damaskonruusun viljelyssä yli sadan hehtaarin alalla. Ruusuöljyn valmistuksen aloittaminen on herättänyt henkiin vanhan afganistanilaisen perinteen. Ruusuöljyä tuotetaan jo paljon, ja suurin osa siitä myydään WALAlle, joka on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen.

Lue lisää

WALA ilmaisi jo kesällä 2006 kiinnostuksensa afganistanilaista ruusuöljyä kohtaan ja onkin siitä lähtien tarjonnut asiantuntemustaan ja tietotaitoaan projektin käyttöön. Yhteistyön myötä luonnonkosmetiikan valmistajalla on nyt käytettävissään uusi lähde, josta se voi hankkia kallisarvoista raaka-ainetta. Se onkin tarpeen, sillä luomukasveista saatavien öljyjen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Viljelijät olivat valmiita hankkimaan luonnonkosmetiikalle asetettujen vaatimusten edellyttämän sertifioinnin, mikä mahdollisti WALAn yhteistyön Welthungerhilfe-järjestön kanssa.

Lisätietoa saksaksi: www.welthungerhilfe.de

Ruusun tuoksua Iranin aavikolla

  • Ruusuja Iranista

    Ruususadon korjuu Lalehzarin laaksossa alkaa aamutuimaan.

  • Ruusuja Iranista

    Oikea kohtelu saa ruusut kukoistamaan aavikonkin keskellä, kuten tässä biodynaamisella koeviljelyksellä Mehdi Abadissa.

  • Ruusuja Iranista

    Kaikki kynnelle kykenevät Lahlezarin laaksossa auttavat ruususadon korjaamisessa.

  • Ruusuja Iranista

    Ruusun kukintojen keruuta Mehdi Abadissa.

  • Ruusuja Iranista

    Lalehzarin laaksossa poimitut ruusun kukinnot kiidätetään yhteisvoimin ja viipymättä kylätislaamoon.

  • Ruusuja Iranista

    Ruusutarhojen omistajat saavat kuitin toimittamiensa ruusun kukintojen määrästä ja välittömästi sen jälkeen maksun.

  • Ruusuja Iranista

    Vastakorjatuista ruusun kukinnoista saadaan vesihöyrytislauksessa kallisarvoista eteeristä ruusuöljyä sekä ruusuvettä.

  • Ruusuja Iranista

    Damaskonruusujen kuivatut nuput ovat öljyuutteiden perusta. Niitä käytetään esimerkiksi Dr. Hauschkan Ruusu vartaloöljyssä.

  • Ruusuja Iranista

    Homayoun Sanati perusti iranilaisen Zahra Rosewater Companyn, joka kasvattaa muun muassa luomudamaskonruusuja.

  • Ruusuja Iranista

    Zahra Rosewater Company kantaa yhteiskuntavastuutaan Iranissa monin tavoin. Se on perustanut esimerkiksi tyttöjen orpokodin maanjäristyksen pahoin runtelemaan Bamin kaupunkiin.

Ruusun tuoksu leijuu ilmassa. Hans Supenkämper ja Mahdi Maazolahi kulkevat korkeiden pajujen keskellä, jotka tavoittavat taivaansineä. He käyvät tislaamorakennuksen läpi kompostin luo. Taustalla 4 000 metrissä kohoavien vuorten laella on luminen viitta, vaikka miehet – kovin erilaiset varreltaan – tuntevat jo toukokuisen päivän lämmön. Lempeäsilmäinen maanviljelijä Hans Supenkämper, kookas ja raskastekoinen mies, johdattelee WALAn edustajana iranilaisviljelijöitä biodynaamisen maatalouden saloihin. Tänään hän arvioi Zahra Rosewater Companyn maatalousneuvojan, Mahdi Maazolahin, kanssa edellissyksynä perustetun kompostin tilaa Mehdi Abadin vuoristokylän pelloilla.

Lue lisää

Pistaasinkuoria kompostissa

Pienikokoisella Mahdi Maazolahilla on tuuhea musta tukka ja pyöreät kasvot. Hän ei pysy hetkeäkään aloillaan, vaan liikkuu vikkelästi saksalaisjätin rinnalla – jonka pettämätön tuntomerkki on vaaleanruskea baijerilaistyylinen hattu. Hans Supenkämper on mielissään. Pistaasipähkinöiden kuoret ovat maatuneet lähes kokonaan, ja tuloksena on hienojakeista multaa, joka ei ole liian kuivaa eikä kosteaa ja jonka tuoksu on miellyttävä. Hän peittää kompostin jälleen huolellisesti pressulla, joka estää kosteuden liiallisen haihtumisen aavikkomaisessa ilmanalassa. On ihmeellistä, että ruusut kukoistavat rehevinä veden puutteen vaivaamassa maisemassa. Puita ei juuri ole näköpiirissä, ja hiljaisen vuoristoseudun kova maa vihertää vain siellä täällä. Korvin kuultava hiljaisuus ympäröi ruusunpoimijanaisia, jotka noukkivat vaieten damaskonruusujen tuoreita kukintoja. Lanteilleen he ovat sitoneet pussit kukkien keräämistä varten. Kun pussi on täynnä, he ravistavat kukinnot suurempiin säkkeihin, jotka heidän miehensä kantavat tislaamoon. Naisten värikkäät vaatteet ja päähuivit pilkottavat vaaleanpunaisena kukkivien ruusupensaiden seassa.

Mehdi Abadin ruusutarhat ovat iranilaisen Zahra Rosewater Companyn koeviljelmiä, joita yritys viljelee biodynaamisesti WALAn tuella. Suurimman osan eteerisestä ruusuöljystään ja ruusuvedestään Zahra Rosewater saa Lalehzarin laaksosta, joka sijaitsee noin 2 200 metrin korkeudessa Keski-Iranissa. Yrityksen 83-vuotias perustaja Homayoun Sanati kertoo kernaasti, miten hän ja hänen vaimonsa yllättyivät lalehzarilaisen mintun vahvasta mausta siellä ruokaillessaan. Hänen olikin luontevaa ryhtyä viljelemään ruusuja isältään Abdul-Hossein Sanatilta perimällään maapalstalla. Nykyisin Zahra Rosewater Companyn kanssa yhteistyötä tekee 1 500 viljelijää. Yrityksestä puolet omistaa Sanati-säätiö, jonka Homayoun Sanatin isoisä aikoinaan perusti.

Euroopan salaisuuksia selvittämässä

Haj Ali Akbar Sanati (1858–1938) oli tiedonhaluinen kauppias iranilaisesta Kermanin aavikkokaupungista. Hän etsi kiihkeästi vastausta Euroopan menestyksen salaisuuteen. Vuoden 1901 tienoilla hän lähti jalkaisin matkaan sen löytääkseen. Hänen tiensä johti Intian ja Osmanien valtakunnan kautta Wieniin. Hän matkasi vuosikymmenen, kunnes viimein palasi Venäjän ja Keski-Aasian kautta Kermaniin – vastaus mukanaan. Hänen tutkimustensa perusteella salaisuus piili koulutuksessa ja teollisuudessa. Niinpä hän perusti uneliaaseen kotikaupunkiinsa Kermaniin tekstiilitehtaan ja orpokodin, jossa lapset saivat paitsi katon päänsä päälle myös kasvatusta ja opetusta teollisuustyön käytäntöjä myöten. Hän liitti nimeensä persiankielisen teollista tarkoittavan sanan ”sanati”. Tuolloin Iranissa ei vielä käytetty sukunimiä, ja niinpä monet orpolapsista valitsivat Sanatin myös omaksi nimekseen. Homayoun Sanatin isä perusti 1960-luvun alussa orpokodin tontille myös modernin taiteen museon ja kirjaston, jotka ovat yhä toiminnassa.

Lapsissa on tulevaisuus

”Meidän on opetettava lapset ajattelemaan itse sen sijaan, että he pänttäisivät asioita ulkomuistiin, kuten valtiollisissa kouluissa tehdään.” Homayoun Sanatin silmät säihkyvät hänen kertoessaan uusimmasta hankkeestaan. Isänsä kuoltua hän otti vuonna 1974 johtaakseen muun muassa orpokodin. Luovutettuaan Zahra Rosewaterin toimitusjohtajan tehtävän vuonna 2006 kemian professori Ali Mostafaville hän on omistanut suuren osan ajastaan Sanati-säätiön orpokodeille. Kermanilaispojille tarkoitetun orpokodin lisäksi säätiöllä on tyttöjen orpokoti maanjäristyksen pahoin riepottelemassa Bamin kaupungissa, vammaisille lapsille tarkoitettu päiväkoti Kermanissa sekä lastenkoti henkisesti jälkeenjääneille tytöille, jotka usein ovat joutuneet perheväkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi. Säätiö tarjoaa turvaa ja asuinpaikan kaikkiaan kahdellesadalle lapselle. Homayoun Sanati näkee lapsissa Iranin tulevaisuuden. ”Meidän on koulutettava äidit”, hän toteaa päättäväisesti. Äidit nimittäin antavat lapsilleen elämän eväiksi eettisiä pelisääntöjä ja sosiaalisia toimintamalleja.

Ruusukuut

Lalehzarin tislaamon liepeillä kuhisee touko- ja kesäkuussa kuin muurahaispesässä. Viljelijät kiiruhtavat tuomaan vastapoimittuja ruusun kukintoja mopoilla, aaseilla, kuorma-autoilla, traktoreilla tai apostolinkyydillä. Varastohallin ilma on sakeanaan sinne levitettyjen ruusujen tuoksua. Hallin suulla istuu tislaamon työntekijä suuren vaa’an vierellä. Hän punnitsee jokaisen pullottavan ruususäkin, kirjaa painon kuittivihkoon ja antaa viljelijälle tositteen, jonka perusteella hän saa saman tien maksun. ”Viljelijät saavat ruusuistaan hyvän hinnan ja tietävät sen kyllä”, Zahra Rosewaterin toimitusjohtaja Ali Mostafavi toteaa. Vuoden lopussa yritys maksaa sopimusviljelijöilleen lisäksi bonusta, jos liikevaihto on ollut riittävän hyvä. ”Meidän täytyy tietenkin myös investoida toimintaamme”, Mostafavi sanoo. Seuraavana hankintalistalla on esimerkiksi uusi pullotuslinja parillekymmenelle eri kasvitisleelle, kuten piparminttuvedelle, pajuvedelle ja 40 yrtin vedelle, joita yritys eteeristen öljyjen, yrttisuolojen ja hedelmäteejuomien lisäksi valmistaa. Laajan tuotevalikoimansa ansiosta tislaamo ei seiso toimettomana ruusujen lyhyen korjuukauden ulkopuolella.

Öljyä ja vettä ruusuista

Ruusujen vastaanottopaikalla hihat heiluvat. Taka-alalla työntekijät ottavat ruususäkit vastaan ja tyhjentävät niiden sisällön hallin putipuhtaalle lattialle. Terälehdet eivät saa kuumentua, sillä muuten arvokasta eteeristä ruusuöljyä päätyy harakoille. Siksi sadonkorjuu käynnistyy aamutuimaan, ja siihen osallistuvat Lalehzarin laakson kaikki kynnelle kykenevät asukkaat. Tislaamon työntekijät lapioivat ruusun kukintoja tuon tuostakin edestakaisin pitääkseen ne viileinä. Kun viereisen hallin tislaamoon tulee tilaa, ruusut kiidätetään sinne ja hilataan sinisten pressujen päällä tislauslaitteiston yläkattilaan. Yhteen kattilaan mahtuu 500 kiloa ruusun kukintoja. Niitä keitetään 500 litrassa vettä kolmen tunnin ajan. Zahra Rosewater käsittelee yli 900 tonnia ruusun kukintoja vuosittain. Työn kallisarvoisena tuloksena saadaan 900 tonnia ruusuvettä ja noin 150 litraa ruusuöljyä, joiden laatua tarkkaillaan tinkimättömästi yrityksen omassa laboratoriossa. ”Tavoitteenamme on kasvattaa käsittelemämme ruusuraaka-aineen määrä 1 100 tonniin”, Ali Mostafavi kertoo optimistisena. WALAn kanssa solmittu pitkäaikainen yhteistyösopimus takaa sen, että yli kolmannekselle tuotetusta ruusuöljystä sekä kuivatuille ruusun kukinnoille on tiedossa ostaja. Kasvua haetaan uusilta pelloilta Shirazissa ja Dharabissa. Mostafavi on mielissään hyvästä liikesuhteesta WALAn kanssa. Hän kävi vieraisilla yrityksessä Saksassa tammikuussa 2008, jolloin puitiin muun muassa yhteisiä laatumäärityksiä.

Valistusta ja koulutusta

Zahra Rosewaterille työskentelevät 1 500 viljelijää ovat itsenäisiä yrittäjiä. He sitoutuvat sopimuksissaan olemaan käyttämättä kemiallisia lannoitteita, sillä Zahra Rosewater hakee viljelyksille British Soil Associationin luomusertifiointia. ”On haastavaa saada viljelijät pitämään kemiantuotteet loitolla ruusuista”, Mostafavi puuskahtaa. ”Iranin valtio nimittäin tukee kemiallisten lannoitteiden käyttöä, mistä syystä se on alkuun ainoa heidän tuntemansa viljelytapa.” Siksi valistus ja koulutus ovatkin tuiki tärkeitä kulmakiviä yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Sanomaa levittää osaltaan WALAn biodynaamiseen viljelyyn perehtynyt edustaja Hans Supenkämper. Zahra Rosewater puolestaan antaa viljelijöiden käyttöön ilmaiseksi ruusupistokkaita sekä kompostilannoitetta. Jos kemiallisten lannoitteiden käyttökieltoa rikkoo, seurauksena on sopimuksen katkaiseminen neljäksi vuodeksi. ”Emme silti jätä viljelijöitä pulaan”, korostaa Homayoun Sanati, joka toivoisi näkevänsä koko Lalehzarin laakson luomumaatalouden tyyssijana – kaikkea maidosta ja ruusuista vihanneksiin ja hedelmiin tuotettaisiin siellä luonnon ehdoilla. Kemiantuotteita käyttäneestä viljelijästä on tehtävä ilmoitus, mutta hänen ruusunsa kelpaavat Zahra Rosewaterille siitä huolimatta. Hinta vain on luomuruusuja alhaisempi, ja ruusut toimitetaan tavalliseen tislaamoon käsiteltäväksi. Kaikki yrityksen hyväksi työskentelevät ovat yhtä suurta perhettä. Yhteenkuuluvuutta korostetaan myös Lalehzarin viljelijöille suunnatussa, säännöllisesti julkaistavassa lehdessä, josta Mahdi Maazolahi vastaa. Hän kirjoittaa ruusu-uutisia ja viljelijöiden henkilökuvia, kertoo juhlista ja kylissä tehdyistä uudistuksista, ja lisäksi lehdessä on omat sivut naisille ja lapsille. Yhteistyön perheenomaisuuteen kuuluu sekin, että hädänalaisille perheille taataan ennakkomaksuja, työhön kykenemättömille vanhuksille maksetaan eläkkeen kaltaista avustusta ja kiistoissa tarjotaan oikeudellista tukea. Zahra Rosewater on rakentanut kyliin vesihuoltojärjestelmiä ja tukee koulujen toimintaa. Yrityksen perustama paikallinen terveyskeskus turvaa perusterveydenhuollon, ja jos potilaan on käytävä erikoislääkärin vastaanotolla Kermanissa, matka sinne järjestetään. Naimisiinmenoa varten tarjolla on lainaa, jonka neljän prosentin korko on erittäin kohtuullinen verrattuna iranilaispankkien tavallisesti perimään 14 prosenttiin. Erityisen lahjakkaille lapsille yritys tarjoaa mahdollisuuden käydä koulua Kermanissa. Toiveena on, että kouluja käyneet lapset palaavat takaisin kotikyliinsä ja jatkavat yhteistyötä. Toimintatapa kantaa hedelmää. Lalehzarin työttömyyslukemat ovat alhaisimmat koko seudulla. Iranissa maaltapako on hyvin yleistä, sillä maatalous ei monien välikäsien takia tavallisesti lyö leiville, mutta täällä se on lähes tuntematon ilmiö. Jopa Iranin maatalousministeriö suhtautuu Zahra Rosewateriin suopeasti ja on tarjonnut yritykselle lainaa toiminnan laajentamista varten. Rahoitusta ei kuitenkaan tarvittu, sillä yritys tulee mainiosti toimeen omillaan ja pystyy jopa lahjoittamaan osan tuloistaan Sanati-säätiön orpokodeille.

”Kasvatamme koeviljelmillä vehnää sekä kemiallisten lannoitteiden turvin että ilman niitä, jotta voimme vertailla satoja ja kustannuksia”, Ali Mostafavi valottaa. Hän välittää tulokset edelleen viljelijöille, jotka voivat päätellä itse, kannattaako luomuviljely. Heidän on tärkeää tulla tietoisiksi luomuviljelyn luonteesta ja tehtävä ratkaisunsa pakottomasti ja omasta halustaan. Vaikka luomutuotteiden markkinat Iranissa rajoittuvat Teheranin hennosti idullaan olevaan kysyntään, Zahra Rosewater uskoo lempeään luomuvallankumoukseensa.

Yrityksen alkutaival

Kyyhkysten kujerrus täyttää isoisä Sanatin rakennuttaman okranvärisen tiilitalon sisäpihan. Tätä nykyä siinä pitävät majaa Zahra Rosewater Company ja Homayoun Sanati. Muurit sulkevat miljoonakaupungiksi kasvaneen Kermanin hälinän ulkopuolelle. Niiden suojissa on hyvä palata Zahra Rosewaterin alkuaikoihin.

Päätettyään ryhtyä kasvattamaan ruusuja Lalehzarissa Homayoun Sanati ja hänen vaimonsa hankkivat damaskonruusun pistokkaita Iranin perinteikkäältä ruususeudulta Kashanista, Isfahanin maakunnasta. Jo ensimmäiset kokeilut olivat vaikuttavia: puolentoista vuoden jälkeen pistokkaista oli tullut kukoistavia pensaita, joiden kukinnoissa oli öljyä puolet enemmän kuin Kashanissa kasvaneiden ruusujen. Niinpä Sanatit perustivat 20 hehtaarin laajuisen ruusutarhan, vaikka tienoon viljelijät vastustivat uutta viljelykasvia yhtenä rintamana. Sitten Iranissa koitti vallankumous. Khomeinin tartuttua vallan kahvaan Homayoun Sanati pidätettiin. Häntä syytettiin CIA:n agentiksi, koska hän oli amerikkalaisen Franklin-kustantamon palveluksessa. Hänen tosiasiallinen tehtävänsä oli kylläkin kääntää englanninkielistä kaunokirjallisuutta ja oppimateriaaleja persiaksi ja julkaista niitä, mutta yksin se seikka, että hän oli kustantanut 1 500 kirjaa riitti tekemään hänestä islamin häpäisijän. Näin hän oli näet tullut saastuttaneeksi islamilaista kulttuuria amerikkalaisella hapatuksella. Vietettyään kahdeksan kuukautta yksin kosteassa, pimeässä tyrmässä hänet siirrettiin vielä viideksi vuodeksi vankilaan, kunnes hän vuonna 1983 vapautui. Sillä välin hänen vaimonsa oli joutunut huolehtimaan yksin ruusuista, joita hän hoiti kuin silmäteräänsä. Hänen sydäntään särkikin nähdä, kuinka Lalehzarin viljelijät kastelivat pistokkaita vain kerran kesässä niiden vaatiman kahden viikon kasteluvälin sijaan. Ihme kuitenkin tapahtui – ruusut kasvoivat kaikesta huolimatta, niiden lehdet olivat terveen vihreitä ja ne kukkivat runsaasti. Tämä teki suuren vaikutuksen viljelijöihin, jotka muuttivat mielensä ruusunviljelyn suhteen nähdessään, kuinka paljon ruusuilla saattoi ansaita suhteessa vähäiseen työmäärään ja kasteluun. Niistä oli luvassa parempi tuotto kuin vehnästä, perunasta tai jopa oopiumista, jota seudulla oli pitkään viljelty laittomasti niukan toimeentulon kohentamiseksi. ”Vankilassa olostani koitui siis jotakin hyvääkin”, Homayoun Sanati toteaa veijarimaisesti nauraen. Isoisältään hän oppi mietelauseen, jonka mukaan ainoa pelättävä asia on pelko itse. Se auttoi hänet vankila-ajan ylitse. Eristyssellissä ollessaan hän sepitti ruusuistaan satoja värssyjä, jotka hän painoi mieleensä ja kirjoitti paperille vasta vapaudessa. ”Vaikeuksista voimme oppia eniten”, hän päättää.

Lisätietoja (englanniksi ja saksaksi):

www.zahrarosewaterco.com

Karitevoita Burkina Fasosta

  • Lahjomaton Burkina Faso.

    Kuivattuja, kuorittuja karitepähkinöitä.

  • Lahjomaton Burkina Faso.

    Burkina Fasossa perheillä ei yleensä ole tarpeeksi rahaa lähettää kaikkia lapsia kouluun.

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Voipuun hedelmiä

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Herrmann Schopferer on karitevoihankkeen vetäjä Diarabakokossa.

  • Sheabutter aus Burkina Faso

    Kuivatut, kuoritut karitepähkinät kuumennetaan saviuunissa, mikä tummentaa ne.

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Kuumentamisen jälkeen karitepähkinät jauhetaan myllyssä, jonka hankkimista WALA on tukenut.

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Jauhettuja karitepähkinöitä

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Jopa 15-metriseksi kasvava voipuu on Burkina Fasossa pyhä kasvi.

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Karitevoin teko on naisten työtä. WALAn työntekijä Christine Ellinger on tullut vieraisille.

  • Lahjomaton Burkina Faso

    Karitepähkinöiden jalostuksesta saatavat lisätulot koituvat myös lasten hyväksi. Ansiot takaavat perheen kaikkien lasten pääsyn maksulliseen kouluun.

WALA Heilmittel GmbH on tukenut burkinafasolaista karitevoihanketta vuodesta 2001 lähtien. Naiset valmistavat perinteisellä tavalla karitevoita voipuun hedelmistä eli karitepähkinöistä niiden luomusertifioidulla keruualueella sijaitsevissa kylissä. Monille perheille karitevoin myynti tuo merkittäviä lisäansioita. WALA edistää kyläyhteisöjen tulojen kerryttämistä ostamalla karitevoita keskimääräistä korkeampaan hintaan ja sitoutumalla sen hankkimiseen pitkäkestoisesti. Kylät saavat myös taloudellista tukea, neuvontaa ja organisointiapua luomusertifiointia varten. Elokuussa 2004 toteutettiin toistamiseen luomusertifioinnin edellytyksenä oleva pääkatselmus, mikä oli hankkeelle merkittävä virstanpylväs.

Lue lisää

Lahjomaton Burkina Faso. 

Missä ihmeessä se sijaitsee? Kun katseen suuntaa Länsi-Afrikkaan, niin onnistaa – sijainti Norsunluurannikon ja Ghanan pohjoispuolella johdattaa ajatukset savannille ja suuriin seikkailuihin. Burkina Faso sai aiemman nimensä, Ylä-Voltan, punaisena, mustana ja valkoisena virtaavasta Voltasta. Sen nykyinen nimi tarkoittaa ”lahjomattomien maata”. Ylätasangolla sijaitsevan maan maisemia leimaavat kosteat savannit, pensaikot ja puoliaavikko. Kuivuuskaudet ovat viime vuosina koetelleet tätä köyhää, enimmäkseen karjataloudesta ja peltoviljelystä elävää maata. Sahelin alueen reunamilla elämästä kiinni pitäminen edellyttää kasveja, jotka ovat sopeutuneet kuivuuskausiin täydellisesti. Voipuu on juuri tällainen kasvi.

Savannin pyhimys, voipuu

Voipuu on kotiseudullaan tuttu näky. Kuhmurainen, 10–15 metrin korkuiseksi kasvava puu kuuluu luonnolliseen kasvustoon noin kolmensadan kilometrin levyisellä vihreällä kaistaleella, joka ulottuu Malista Burkina Fason kautta Ghanaan, Togoon ja Beniniin. Voipuuta ei tavata missään muualla maailmassa.

Nahkealehtisen puun suonissa virtaa maitiaisnestettä, ja se kukkii ensi kerran vasta 20-vuotiaana. Sen hedelmällisin kausi alkaa 30 vuoden iässä ja kestää peräti toistasataa vuotta. Luumun muotoiset hedelmät ovat kypsinä vihreitä ja halkaisijaltaan enimmillään 4 cm:n suuruisia. Niiden pehmeä vihreä kuori on maistuvaa ravintoa. Pähkinöiksi kutsuttujen hedelmien kivien rasvapitoisuus on jopa 50 prosenttia, mikä tekee niistä suositun, perinteisen iho- ja ruokarasvan lähteen Burkina Fasossa. Paikalliset ihmiset palvovat voipuuta sen erityisen arvon vuoksi, eikä puita saa kaataa.

Karitevoi – naisten vuolemaa kultaa

Kun voipuun hedelmistä on aika tehdä karitevoita, naiset kerääntyvät keskeiselle paikalle kylään perustettuun työpisteeseen. Kuivatut pähkinät kuoritaan, kuumennetaan saviuunissa ja murskataan mortteleissa. Näin saatua massaa laimennetaan vedellä ja sekoitetaan noin 45 minuuttia. Pähkinöiden sisältämän voin erotuttua se voidaan kauhoa pois – samaan tapaan kuin kirnuttaessa voita maidosta. Tuloksena syntyvä kellertävä, miedon mausteiselta tuoksuva massa on raakaa karitevoita. Valmis voi varastoidaan yksinomaan tähän tarkoitukseen käytettävään varastoon odottamaan noutoa. Karitevoilla on nykyään ystäviä kaikkialla maailmassa.

Dr. Hauschka kosmetiikkaa karitevoista

Ensikontakti WALA Heilmittel GmbH:n ja Burkina Fason välillä solmittiin vuonna 2001. Freelancer-hankeneuvoja Hermann Schopferer ehdotti Dr. Hauschka luonnonkosmetiikan valmistajalle yhteistyötä, jossa laadukkaan luonnonkosmetiikan raaka-aineeksi saataisiin laadukasta, perinteisesti tuotettua karitevoita. WALA kiinnostui ehdotuksesta ja suostui.
Hermann Schopferer on käynnistänyt ja hoitanut useita itseapuun perustuvia hankkeita Afrikassa, eritoten Burkina Fasossa. Maan ja sen ihmiset tuntien hän valitsi karitevoihankkeen toteutuspaikaksi noin 400 kilometrin päässä pääkaupunki Ouagadougousta sijaitsevan Lounais- Burkina Fason runsassateisen, lenseän kolkan, jossa on vahva voipuukanta.

Vihreä pensaikko, keltainen savi

Nyky-yhteiskunnan kiireestä ja muista vitsauksista kärsivät voivat toden totta hengähtää burkinafasolaisessa Diarabakokon kylässä projektialueella. Sähköä ei ole, ei puhelinta, ei autoliikennettä tai muitakaan ulkoisia häiriötekijöitä. Elämä on yksinkertaista ja perustuu kotitarveviljelyyn. Yksitotisen ruokalistan pääraaka-aineita on hirssi, lihaa syödään harvoin. Ansaitakseen rahaa miehet ja naiset myyvät satoaan tai laittamaansa ruokaa torilla 15 kilometrin päässä, minne taivalletaan jalkapatikassa.

Karitepähkinöiden jalostus

Voipuun hedelmien, karitepähkinöiden, sadonkorjuu on burkinafasolaiskylien perinteisiä askareita. Ulkomaiset jalostamot ovat jo pitkään käyttäneet arvokkaita pähkinöitä ja ostaneet niitä halvalla kylistä. WALAn yhteistyöhankkeessa kylät saavat karitepähkinöistään moninkertaisen tuoton, sillä kyläläisiltä ostetaan heidän valmistamaansa karitevoita. Siitä maksetaan seitsenkertainen hinta pelkkiin pähkinöihin verrattuna.

Tee hyvää ja vielä parempaa

Osapuilleen 350 naista kahdesta kylästä valmistaa WALAn käyttämän karitevoin. Naiset ovat järjestäytyneet tuottajayhdistykseksi, johon yleiseen ja itsestään selvään afrikkalaiseen tapaan todella kuuluu vain naisia. Karitevoi onkin aina ollut naisten asia. Hanketta varten he ovat antaneet yhdistyksensä nimeksi IKEUFA, joka tulee ranskan sanoista ”faire bien et meilleur de Diarabakoko” ja merkitsee ”tee hyvää ja vielä parempaa Diarabakokossa”.
Kylien naiset valitsevat tuottajaosuuskunnalleen toimihenkilöt puheenjohtajasta rahastonhoitajaan ja sihteeriin. Heillä on ollut iät ja ajat omat viljelyksensä, ja he ansaitsevat itse rahansa, joiden käytöstä he myös päättävät. Omanarvontuntoiset naiset puivat kaikkia hankkeeseen liittyviä näkökohtia perusteellisesti Schopfererin kanssa.
Karitevoin myynnistä saamillaan tuloilla naiset pystyvät maksamaan kaikkien lastensa koulumaksut, eikä heidän tarvitse valita, kenet lapsista lähettää opintielle. Myös elintarvikkeiden ja välttämättömien lääkkeiden kaltaisten perustarpeiden saanti on turvattu.

Burkinafasolainen karitevoi pähkinänkuoressa

WALA osallistui karitevoihankkeeseen alkuvaiheessa rahoittamalla neuvoja Hermann Schopfererin toimintaa. Hän käy Burkina Fasossa useita kertoja vuodessa vastaten laatuvaatimusten täyttymisestä ja vuosittaisten luomusertifiointien valmistelusta.

WALAlle kerättiin pähkinöitä ja valmistettiin karitevoita ensimmäistä kertaa vuonna 2002. Naiset saivat tuotteesta ennakkomaksun, joka oli tavanomaista hintatasoa korkeampi. Rahoilla he saattoivat hankkia tarvittavia välineitä, pakkaustarvikkeita ja muuta tarpeellista. Syksyllä 2002 ensimmäinen karitevoilähetys saapui WALAlle Saksaan.

Hanke sai ensimmäisen luomusertifikaattinsa vuonna 2003, jolloin karitevoita voitiin valmistaa WALAn koko tarpeen kattava määrä.
Vuoden 2004 sadon jalostaminen alkaa elokuussa, ja samalla suoritetaan vuosittainen luomusertifiointi.


WALA on sitoutunut hankkimaan naisilta karitevoita tietyn määrän ja tarjoaa heille myös investointiavustuksia.